tiistai 9. huhtikuuta 2013

Luonnollinen ja luonnoton hevostaito

Luonnollinen hevostaito -lh - NH löi Suomessa läpi jo 90-luvulla. Siihen aikaan osaajia ja "osaajia" oli harvakseltaan. 2000-luvun taitteessa lh-ihmiset alkoivat lisääntyä, kuin sieniä sateella alkoi ilmestyä kouluttajia, ohjaajia ja erilaisia osaajia. 
Maassamme on järjestetty erilaisia koulutuskokonaisuuksia (mm. allekirjoittaneen Hevostaitokoulu lanseerattiin vuonna 2006) ja yhdistyksiä tämän asian ympärille. Kaikki vie hevosten hyvinvointia eteenpäin, parantaa hevosen ja ihmisen välistä kommunikaatiota ja turvallisuutta. Mikä tässä kuviossa sitten on vialla? Miksei lh ole jokapäiväisessä elämässä hevostalleilla? Miksi kouluttajat vetävät tiukkoja linjanvetoja ja yhä uusia yhdistyksiä tarvitaan, kuten myös uusia kouluttajien kouluttajia. Onko tämän kaiken takana eräänlainen salaliitto kaikkia muita hevosihmisiä vastaan?

Ihan alkuun täytyy varmastikin avata termiä lh. Tässä muutamia selityksiä lähteineen:

"Luonnollinen hevostaito on hevosten kouluttamis- ja käsittelykonsepti. Sen tavoite on kommunikoida hevosen "ehdoilla" eli tavoilla, jotka hevonen vaistomaisesti ymmärtää. Luonnolliseen hevostaitoon kuuluu tärkeänä osana kehonkielenkäyttäminen." 
Wikipedia.fi


"Luonnollinen hevostaito perustuu hevosen luonnolliseen käyttäytymiseen. Yleisimmin luonnollisesta hevostaidosta puhuttaessa tarkoitetaan hevosen koulutus- ja käsittelymenetelmää, jonka hallitseminen edellyttää hevosen ruumiinkielen, reaktioiden ja vaistotoimintojen ymmärtämistä. Hevonen reagoi vaistomaisesti oikein toimiessaan yhdessä luonnollisen hevostaidon hallitsevan henkilön kanssa." 
lauramuhonen.fi

"Luonnollinen hevostaito (lh) eli natural horsemanship (nh) on pehmeä ja hevosta kunnioittava työskentelytapa. Pehmeys ei kuitenkaan tarkoita epäselvyyttä. Kunnioittaminen perustuu vahvaan tietoon ja käytännön kokemukseen hevosen lajinmukaisista fyysisistä ja psyykkisistä tarpeista." 
Päivin talli, paivintalli.net

Menetelmän tarjoamat hyödyt
Käytännössä lh on enimmäkseen maastatyöskentelyä ja monikaan lh-palveluita tarjoava ei tarjoa ratsastus tai ratsutuspalveluita.  Maastatyöskentely koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten talutusharjoituksista, siedätysharjoituksista, erilaisista myötäämisharjoituksista ja tämän lisäksi kehonkielen opiskelusta. 
Nämä edellämainitut harjoitukset kuuluvat käsitykseni mukaan ihan kaikkeen hevosten opettamiseen, eli sen myötä lh ei tarjoa mitään ihmeellistä ja uutta. Mitä se sitten tarjoaa?  Konkreettisia työkaluja hallita ja kontrolloida hevosta. Kontrolli lisää turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Erilaisten siedätysharjoitusten myötä hevosen mukavuusalue laajenee ja sen pakoreaktion kynnys nousee. Jos ja kun opetus tapahtuu niin, että kukin hevonen huomioidaan yksilönä ollaan melko turvallisilla vesillä. Sitten kun työkaluja käytetään hevosen painostamiseen ja uhkailuun tilanne on kokonaan toinen.

Menetelmän riskit

Puhuttaessa kunnioituksesta ja johtajuudesta sisällytetään konseptiin riski ihmisen syyllistämisestä hänen oman persoonaansa kohtaan. Kun ihminen on olemassaan esim. kohtelias ja hänen on kenties vaikea asettaa rajoja, lh saattaa edellyttää sitä, että ihminen toistuvasti joutuu pois omalta mukavuusalueeltaan teeskennellessään hevosen edessä jotakin muuta mitä hän on. 
Toisaalta, lh tarjoaa mahtavat resurssit vaikuttaa suoraan hevosen käytökseen ja sen myötä myös mahdollisuuden sammuttaa erilaisia oireita, joiden takana oleva syy jää tutkimatta ja korjaamatta. Tästä erimerkkinä erilaiset kipu- ja stressitilat. 
Yksi konkreettisimmista riskeistä liittyy siedättämiseen tai oikeammin säkittämiseen, jossa hevonen altistetaan pelon aiheuttajalle niin pitkäksi aikaa, kunnes se ei käyttäydy pelkäävän hevosen tavoin. Tämä aiheuttaa hevoselle paljon stressiä ja pahimmillaan lisää pelkoa pelonaiheuttajaa kohtaan. 
Oikein tehtynä siedätys ei näytä raflaavalta, koska hevosta ei altisteta siinä määrin, että se kokisi tarvetta paeta.
Lh siis tarjoaa loistavia työkaluja näyttäviin koulutustilanteisiin, joissa yleisö pidättää hengitystään, kerta toisensa jälkeen.
Hevosen ehdoilla

Pääosin lh:ta markkinoidaan hevosystävällisenä ja hevosta kunnioittavana tapana. Kuinka se hevosen ehto tai hevosen valinta sitten huomioidaan ja kuka on pätevä arvioimaan, miten hevonen valitsisi?

Kun katsotaan lh-koulutustilannetta on hyvä laittaa vaikkapa tulpat korviin ja jättää verbaalinen info alkuun kuuntelematta, jotta katsoja voisi tehdä havaintoja ilman valmista tulkintaa. Ristiriita tässä helposti syntyy siinä, että kouluttaja saattaa sanoa: "nyt se on rento ja rauhallinen" vaikka se, mitä hevonen ilmentää on ehkä pelko liikkua, koska se TIETÄÄ mitä siitä mahdollisesti seuraa. Tai että kouluttaja sanoo:"katso, se ei pelkää enää" vaikka hevonen on muutamien toistojen jälkeen OPPINUT, että pakeneminen ei auta. 

Se, että kouluttaja ei näytä aggressiiviselta tai suurieleiseltä, ei takaa hevosystävällistä kohtelua tai koulutusta.

90-luvulta lähtien hevosia kouluttaneena ja lh:ta tutkineena olen tullut siihen tulokseen, että hevosen valinta on usein jotain ihan muuta, millaiseksi me ihmiset sen miellämme. Hevosen lajityypilliset tarpeet huomioonottava koulutus ei vaadi ympärilleen sädekehää tai monimutkaisia menetelmiä, joiden perusteita pitkänlinjan lh-ammattilainenkaan ei osaa selittää (tai edes ymmärrä). 

Naruriimu tai pyöröaitaus itsessään ei ole vielä lh:ta, eikä hyvään hevosenkäsittelyyn tai kouluttamiseen tarvita lh:ta. Hevonen oppii joka päivä ja joka hetki ja erilaisia menetelmiä tätä oppimista tukemaan on useita. 

Halatkaa hevosianne ja antakaa niille nameja, vaikka joskus väärässä paikassa ja ilman syytä. 



1 kommentti:

  1. Heippa!
    Voisitko rustailla juttua centered ridingista?
    Mitä ajattelet siitä, onko se täyttä huuhaata ja löysin ohjin köpöttelyä, vai onko hommassa sittenkin vinha perä?

    Nykyinen ratsastus on kammottavaa katseltavaa. Erityisesti seuratason kilpailussa ja vielä aluetasollakin tämä näkyy valitettavan monen ratsukon suorituksessa.

    Hevonen on väline, joka vaihdetaan jos ei toimi, kun sille on vaihdettu kovempaa rautaa suuhun, ja kokeiltu voimalla, aggresiivisuudella ja suuttumuksella.
    Ja ainahan on joku, joka tällaista ratsastusta ja hevosmiestaitoja opettaa, kun se on niin laajalla nähtävissä.

    VastaaPoista