torstai 29. maaliskuuta 2012

Pakoreaktio ja sen tarpeellisuus

Kaikki varmaan tietävät, että hevonen on lauma- ja pakoeläin. Ja että hevosen pakoreaktio voi ilmetä monella eri tavalla, myös niin pienessä mittakaavassa, että vain harjaantuneen ihmisen silmä sen voi havaita. Toinen ääripää on se, kun villin mustangin lailla laukkaava putte köyrii 40 km/tunnissa omistajansa koittaen apinan lailla takertuneena pysyä kyydissä. Ei se vauhti tapa vaan se äkkipysäys, sanotaan.
Samoin kuin että: Mikäs se pakoreaktion laukaisee kuin ratsastaja itse? tai että: Aina kun ryhtyy olettamaan sattuu joko leukaan tai lompakkoon....

Asiaan, useissa koulutusmetodeissa pyritään joko sammuttamaan pakoreaktio tai  "vangitsemaan" se niin, että se saadaan hetkittäin "sopivasti" esiin. Tästä muutamina esimerkkeinä vaikkapa laukka-, ravi- tai askellajihevosten loppukirit ja lisätyt askellajit. Entäpä esteratsastuksessa tänä päivänä suosiossa oleva "rullaus", jossa hevonen ylitaivuttamalla ja kuolaimen taakse ratsastamalla saadaan hallintaan hetkeksi ja juuri ennen estettä hevonen räjähtää yli esteen, jonka jälkeen se taas otetaan haltuun. Puhumattakaan siitä, että viime vuosina kansainvälisillä kouluradoilla on nähty hevosia, joiden hermorakenne, suuret liikkeet ja pakoreaktio ylittävät ratsastajien ja kouluttajien taidot siinä määrin, että hevosen hallintaan on ollut pakko kehittää menetelmiä, joiden myötä pakoreaktiota voidaan ikäänkuin "vilauttaa" tarpeen mukaan.

Koska hevonen tarvitsee kyvyn paeta selviytyäkseen hengissä, on luonnollisesti tärkeää, että se saa sitä myös harjoittaa. Sen sijaan että haluaisin pureutua eri menetelmien eettisyyteen sinällään, haluaisin herättää keskustelua ja pohdintaa siitä, kuinka monella eri tavalla hevonen voi hevosuuttaan ja tarvettaan pakoreaktioon ilmentää ja mitä annettavaa ihmisellä hevoselle tämän lajityypillisen tarpeen tyydyttämisessä on.

7 kommenttia:

  1. kokeilin joku aika sitten jänskän traktorin ja perälevy kohdalla päästää hevonen vapaasti menemään kun jännitys on äärimmillään koneen kohdalla. pois päin kulkusuuntaan se laukkasi ehkä 100m kunnes humpsutteli raviin. annoin koko ajan pitkän ohjan ja keskityin omaan rentouteen. laukka oli kivaa ja pyöreää. heppa oli iloisen pärskeliäs tämän jälkeen ja kuunteli ehkä normaalia maastoilua paremmin. rattoisia pakohetkiä :D

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen aihe! Pikku hiljaa oppii näkemään maisemat ja ympäristön hevosen silmin ja se avartaa aika lailla! Mutta jospa vielä tuohon pystyy että kun yllätys tulee puskista itsellekin niin antaa ohjaa eikä rykäise ensireatktiona ohjista!

    VastaaPoista
  3. Tässä on erotettava kolme eri asiaa toisistaan. Hevosen luontainen pakoreaktio tarkoittaa sitä että hevosen aivojen limbinen järjestelmä syrjäyttää kaikki ne osat aivoissa missä oppiminen ja opittujen asioiden tekeminen tapahtuu. Silloin hevonen ei "ajattele". Se yrittää vain selvitä hengissä.

    Toinen asia on sensitiivisyys. Kuinka voimakkaasti hevonen reagoi ärsykkeisiin. Vaikka hevonen on sensitiivinen (se reagoi johonkin ärsykkeeseen voimakkaasti) se ei tarkoita että hevosen aivoissa limbinen järjestelmä olisi syrjäyttänyt ne osat aivoissa missä oppiminen ja opittujen asioiden tekeminen tapahtuu. Se vain reagoi voimakkaasti.

    Kolmas asia on opittu reaktiivinen käyttäytyminen. Hevonen on oppinut reagoimaan määrätyssä tilanteessa määrätyllä tavalla koska se on ollut sille kannattavaa.

    Kouluttamisessa nämä asiat pitää pystyä erottamaan toisistaan. Jos kyse on oikeasta pakoreaktiosta (ns. spooky hevonen) se pitää opettaa käyttämään niitä osia aivoistaan joissa oppiminen ja opittujen asioiden tekeminen tapahtuu. Jos kyse on liiasta sensitiivisyydestä se pitää kouluttaa vähemmän sensitiiviseksi. Jos kyse on opitusta reaktiivisesta käyttäytymisestä sille pitää opettaa uusi, kannattava tapa reagoida.

    Aika usein puhutaan että hevonen ryöstää, sinkoilee jne. Se ei vielä kerro mitään siitä mistä oikeasti on kyse. Vaikka usein näyttää että kyseessä on pakoreaktio kyse aika usein on jostain muusta.

    VastaaPoista
  4. Ja nämä kaikki edellämainitut monien muiden merkittävien seikkojen lisäksi pätevät myös ihmiseen...se ei liene kenellekään uutta?

    VastaaPoista
  5. se ei liene kenellekään uutta... Aika usein hevosen käyttäytymistä tulkitaan liian yksinkertaistetusti. Se johtuu joko pelosta (pakoreaktio) tai johtajuusongelmasta (dominointi).

    Suomi on täynnä lastausongelmaisia hevosia. Usein kuulee kerrottavan että hevosta pitää lastata kaksi tuntia ennen kun sen saa koppiin. Helppo "NH-ratkaisu" on se että hevonen pelkää. Jos kyselee vähän enemmän: "Meneekö se kahden tunnin lastaamisen jälkeen koppin?" vastaus on: "Menee". Jos kysyy: "Kuinka monta kertaa se on lastattu?" vastaus on: "Kymmeniä kertoja" tai "Satoja kertoja".

    Silloin voi kysyä sitä onko kysymys pelosta/pakoreaktiosta? Jos hevonen pelkää oikeasti tai sen pakoreaktio syttyy oikeasti (se ajattelee vain hengissä selviämistä) olisiko sitä saatu lastattua kertaakaan? Jos 500 kiloinen eläin oikeasti ajattelee vain hengissä selviämistä ihminen on aika voimaton sen kanssa. Vai onko oikeasti kyse jostain muusta?

    VastaaPoista
  6. Blogikirjoituksen tarkoitus oli nimeomaan pohtia sitä, kuinka tarpeellinen pakoreaktio hevoselle on ja millaisin keinoin ihminen voi turvallisesti taata hevoselle tämän ominaisuuden säilyvän ja antaa samalla hevosen harjoittaa sitä, mikä sen on pitänyt iät ajat hengissä.

    Oli arjen ongelmiin syynä ylikorostunut itsesuojeluvaisto, opittu käytös tai mikä tahansa muu, se ei suoranaisesti liity tähän pohdintaan. Hevonen on pakoeläin ja sen myötä sillä on tietyt tarpeet, joita sen hyvinvoidakseen saatava myös toteuttaa.

    VastaaPoista
  7. Hevosen pakoreaktio on hevoselle luonnollista kun se on hevoslaumassa ulkona. Ihmisen kanssa toimiessa se on vaarallinen ihmiselle ja ympäristölle paetessaan holtittomasti joten ihmisen tulee rajoittaa pakoreaktiota eikä vahvistaa sitä. mitä kauemmin ja pidemmälle annat hevosen paeta sitä enemmän pakoreaktio voimistuu ja sitä vaarallisempi siitä tulee. ihmisen tulee olla hevosen laumanjohtaja joka kertoo hevoselle että tarvitseeko paeta vai ei. kun hevonen luottaa ihmiseensä niin se on turvallisempi kaikille. holtiton pakoreaktio on VAARALLINEN ja sitä ei missään nimessä tule vahvistaa vaan katkaista mahdollisimman nopeasti.

    VastaaPoista